sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Kosket, vartaloni huutaa.

Kosken
                 ja sinä takerrut minuun kuin hukkuva.

Huku minuun, uppoudu sisääni, kosteaan valtamereen!

Sinä kosket, ja minä muistan
että tämä on kuitenkin tässä

Kosken
           ja sinä saavutat kallion kielekkeen, avaat
siipesi ja lennät nautinnon ulapalle.




Väistit kysymyksen
  taitavasti ohitit suunnattoman kiitoradan.

Kuvittelin saavani siipieni alle tuulen vireen, vastauksen 
mieleni syövereissä pyörivään kysymykseen.Nousevani haaveiden 
myrksypilveen, laskeutuen aurinkorannalle. 



        
Kevät, ja vartaloni janoaa uroksen kosketusta.
Jokainen aistini valppaana
                      OTA MINUT!

Ei, ei minulle kelpaa kuka tahansa,
on eräs jota minun aarteeni kaipaa.
                  On eräs, joka saa vereni kuohumaan.

Kevät, ja minun vartaloni janoaa uroksen miehuutta.
Paratiisini himoiten odottaa.

Kevät, tuo sinä hänet jälleen luokseni..vaikka vain kesään saakka.