Illan hitaat ja sinun sanasi
Soljuivat sisään korvistani
Parantavana.

V
A
L
U
I
V
A
T
         kuin hunaja,
Maustaen koko ikävöineen
             sieluni.

" minä haluan kaikkien tietävän, että sinä olet minun! "
Sinä kuiskasit... Huulesi koskiessa anovia korviani.

Kun aamu saapui, hunaja kovettui, ei enää maistunut makealta.

     Sinä söit sanasi taas....