Vuoden viimeinen päivä.
         Takana vuosi,
         Menetyksiä, surua, tuskaa!

Kun yö koittaa, kello lyö tasan puolelta öin,
toivon herääväni painajaisesta.

Uusi vuosi,
en odota sinulta mitään.

Toiveet, turhia. 
Lupaukset, ei niitä ole. 

Tyynen rauhallisesti vaihtuu minun vuoteni,
tuokoon mitä tuo, ei mikään enää tunnu miltään.

Valheiden seitit, punoutuneina
Sielujen oksiin.
Tehneet vetyperoksidin tavoin
Tulipunaisesta rakkaudesta haaleampaa.
       Antaisimmeko anteeksi,
Jos tietäisimme salatut tarinat,
Sydämen hiljaisuuden haaveet

      Kertomatta jääneet kuiskaukset tuntemattomista retkistä?

Tallissasi valot sammuneet.
Taistelu ohi. On kivuton, pehmeä laukka.

Viimeisillä voimillasi hirnahdit... pyysitkö lupaa antaa periksi, vai hyvästelitkö.

Viimeiseen hengenvetoon asti turpaasi silitin, Suutelin.

Nuku rauhassa rakas, sinä opetit minulle paljon.

Kuulen tuulen ujelluksen puiden latvoissa,  raiskaa jokaisella iskullaan.  

Anemometri joutuu koville, myrsky on nousemassa. 

.......mutta sinä olet hiljaa....

Pelottavaa, kuulen kaiken,  mutta en kuitenkaan mitään. 

....sillä sinä olet hiljaa.... 

Hiuksissasi glitteriä,  ja minun tuuleni nousee. 

Ottaa sinut pyörremyrskyn silmään. 

En puhu

En kysy

En tahdo tietää 

Tuuli yltyy.... 

.....ja minä olen vaiti......