Istun porraspään valoissa,
         Edessäni musta yö.
Verhoaa mieleni.

   Sieltä ne taas tulevat.

Hiipivät hiljaa pää painuksissa,
    Kuin sudet saaliin kimppuun.
Lamaantuneena tuijotan hahmoja, enkä osaa paeta.

Ei ole paikkaa mihin tämän väsyneen ruumiini hautaisin.

Mikä ne houkutti?
     Verta vuotavat arvetko, vai pelkoni sakea haju?

Silmästä silmään ne katsovat,  odottavat saaliin eleitä.
   Mutta minä en jaksa paeta.

Istunko koko yön, vaanivat silmät edessäni.

    Nukahdan ja annan niiden viedä.