tiistai 14. helmikuuta 2017

Lapsuuteni silta, pimennossa.
           Haamut pyrkivät ovesta,
Ei ole voimia pitää
        suljettuna.

                   Käperryn,  ei turvaa.
Muistona pienuuteni sinun rinnalla.

Mulkaisu,
        Ja minä pakenen
Sattuu,  ja sinä et osaa vastata lapsen kaipuuseen.
           Sidot itsesi omaan menneisyyteen, ei rakkautta.

     En kai 
minäkään
 sitä sitten ansaitse.  

Se sama pieni tyttö,
Raadeltuna
         lapsuuden haavoista,
       Kerää palasia maailmaansa.


3 kommenttia: