Olen kuullut sinun huuliltasi
valheen. Olet antanut lonkeroiden ujuttautua välillemme.
Hitaasti syö minun luottamustani,
siipeni takertuvat seitteihin.
Miten nousisin lentoon, kun juuri
lupasit sinetöidä suhteemme puhtauden.
Hauras, näetkö kuinka hauras on silta välillämme.
Ei sulkani jaksa levittäytyä tuulta
varten.
Kiedon ne petetyn vartaloni suojaksi...
.. Ei yhtään iskua enää!
Valehtelu on vasta ensimmäinen askel... Petturuus ei katoa ihmisestä koskaan. Tämä runo oli taas osuva muistutus siitä, että don't trust anyone!!
VastaaPoistaIhailen käyttämiäsi kielikuvia. Ne saavat runon elämään ja tulkitsen ne usein monesta eri näkökulmasta. Pidän myös itse linnuista ja vaadin kumppaniltani 110% rehellisyyttä :) Minullakin on omat arpeni <3
PoistaTässä runossa on taas oikeaa asennetta - ei yhtään iskua enää!
VastaaPoista:(
VastaaPoistaPaljon avoimia kysymyksiä ilmassa ;)
VastaaPoistaOnko Häkeistä Kultaisin jo päässyt lentoon?
VastaaPoistaHyvää juhannusta Häkeistä Kultaisin! :)
VastaaPoistaNo no no :(
VastaaPoistaNiin osuvaa runoilua! Tunnen samoin :(
VastaaPoistaJuuri tämä!!!! :(
VastaaPoista