torstai 23. marraskuuta 2017

Sinä pudotit minut
Kuiluun.
     Rotat järsivät olkapäitäni,
Kyyn hampaat reidessäni.

Sadevesi valuu seinien raoista,
             hukuta!
Sekin olisi parempi kuin
  tämä viiltävä tuska.
Vapisen,
        Hiljaisuus.
Minä annoin sinulle kaiken,
         En yhtään vähempää! 
     

10 kommenttia:

  1. Tämä menee suosikkeihini! Hieno on! Vahva ja alistuva yhtä aikaa!

    VastaaPoista
  2. Annoin mitä halusit ja nyt kaikki on "hyvin" - hiljaisuus ei ole "hyvä" - valehtelet päin naamaa - raukkamaista!

    Luet uutta suhdettani kuin avointa kirjaa - en voi uskoa!

    VastaaPoista
  3. Nyt on oikea aika palkita lukijoita päivittäisellä tarjouksella, edulla ja miksei myös runolla ;) Ymmärsitkö vinkkini? :D Odotan aina suurella jännityksellä uutta aamua ja uutta mahdollisuutta saada lukea uutta tuotantoasi. Idearikasta joulukuuta! :)

    VastaaPoista
  4. Kiesus mikä runo. Respektit sulle!

    VastaaPoista
  5. Iljettävän houkuttelevaa - hyvä siis :)

    VastaaPoista