Meren aallokko,
    Ikäväni valtameri.
Ihosi tuoksu muistona,
   aamuinen kosketus vatsallani.

   Voi luoja miten kaipaan.
      Kaipaan....

Sota on syttynyt.
         Pommikoneiden tasainen
 hyrinä horisontissa.
     Laivat nostaneet ankkurinsa.
 
      Hevosten kavioiden jylinä,
metsätanner pölyisenä edessäni.

       Nostan miekkani esiin. Lasken
           kasvoilleni suojan.
  Olen valmis!
   
Verivanoja kivien pinnassa,
      Savun katkuisia oksia jaloissa,
            ruudin tuoksu pistävänä ilmassa.

       Tule eteeni vavisten,
  vihollisistani pahin.
         Ole valmiina nostamaan valkoinen
lippu.

        Olen päättänyt tuhota,
   repiä riekaleiksi. Olen antanut sotilailleni
 käskyn olla antamatta armoa.

     Tämä taistelu käydään 
 minun pääni sisällä. 

Jäisit hetkeksi, sekunti ikuisuudesta. 
      Ei palata todellisuuteen,
leikitään ettei sitä ole.
  Räjähtänyt eri galaksille palasina.
Ihosi yhtä lämpöisenä,
     huumaava tuoksu.

      Halua huokuva hetki.

Vartalosi pigmentti sopii omaani.
     Älä,
        Älä sano,
 se palauttaisi kaiken.

Carambolan tuoksuinen
      viinitarha. Makea tuoksu
    täynnä katkeria muistoja.
                  Humaltua viinistä tai yliluonnollisesta, sama lopputulos :
        "U. N. O. H. D. U. S." 
Petolliset silmäsi, ei armoa,
          väijyvät lehtien varjossa.
Olen yrittänyt, olen todella yrittänyt.

Loppujen lopuksi,
     aina yksin.
   Ei ketään, joka ymmärtäisi
ajatusteni petollisiakin vivahteita.
   
    Ei näe kyyneleitä
         paitani kauluksessa.
   Aristavaa ihoa lyönneistä.
  Mustelmia sanomattomista lauseista.
         Aina yksin.

Kehää kiertävät
     raadolliset synapsit.
Loppujen lopuksi,  aina
     YKSIN. En edes odottanut kenenkään ymmärtävän.