torstai 14. marraskuuta 2019

Sohjoinen lumi jalkojen alla.

                 PUM.

Laukaus niskaan.

Takaraivossa lämmin aalto,
      fasettinivelet pamahtelee.
  Veri virtaa hitaasti selkää pitkin,
 kastelee hiukseni.
Tätä minä olen odottanut,
        olen rukoillut.
Kipu laittaa polvilleen,
   turruttaa aivot.
 Ei pakoviettiä.
Sydän, pum pumpum pum...
vaimenee.
Puristaa viimeiset
    veripisarat hangelle.
Olen katkeroitunut elämästä,
    veri hyytelöä jääkiteiden  seassa.

Tätä minä olen toivonut, armolaukausta.

maanantai 4. marraskuuta 2019

Siivet lumihangessa.
      Sulkien terävät iskut
      vaurioittaneet jääkiteiden hentoa pintaa.
         Halunnut lentoon.
Kerta toisensa jälkeen
           paiskautunut jään
      pintaan,
         kyynärluissa verta.
    Valunut kuiviin,     
 sielu lentänyt viimeisen          
            kerran,               
        lumihiutaleiden     
                 leijaillessa kevyesti ohi.
Siivet lumihangessa,
            eivät enää kantaneet.