perjantai 10. huhtikuuta 2020

Kykenemätön iloitsemaan
 toisen onnesta,
      rinnoilla kaipaus.

Sylissä tyhjiö, kipukohta.
      Siivissä ruhjeet, pieksetty.

 Pelolle antautunut mieli.
        Vartalooni pettynyt,
   ei kykene suojelemaan.

   Vuosien päästä,
  kipu heikentynyt surulliseksi
muistoksi.


       

3 kommenttia:

  1. Olen pahoillani. Kyynel ��

    VastaaPoista
  2. Tässä on surallinen fiilis, mutta tykkään!

    VastaaPoista
  3. Tunnen samoin. Minua on petetty. Uhattu pettää ainakin :(

    Sinun onnesi, nnautintosi. Minun ruhjottu elämäni.

    Kiitän tästä runosta. Puki tunteeni sanoiksi.

    VastaaPoista