Savumerkkejä kanjonin yllä.

Koverretuissa seinissä jäljet 

             

        ja minä luulin niitä ikuisiksi.

Jos löytäisin kotiin, 

kulkisin läpi Valles Marinerisin. 

Karttoja tarjolla

    yhdessäkään ei oikeaa määränpäätä.

 Olen kokenut valtameren

    voiman. 

Vajonnut aaltoihin

    muiden merenneitojen kanssa.

Olen huutanut merihevosia

       apuun ja syöksynyt jälleen pimeyteen.

Olen nähnyt taivaan repeävän, 

  singonnut päälleni tuhansia 

salamoita.

     Ja tässä edelleen olen.

           Seison omilla jaloillani,

             omalla kalliollani.