Kyllä minä ymmärrän niitä,
joiden yö pimenee entisestään.
Kun aurinko jättää nousematta...
Viimeiset onnelliset kuvat,
jäähyväiset kirjeissä.
Kyllä minä ymmärrän niitä,
joiden nauru ei enää pulppua,
Kyyneleen virrat syntyneet muusta kuin naurusta, lihaskipua..
Kyllä minä ymmärrän heitä, joiden ase hipaisee ohimoa, naru kiertyneenä kaulaan.
Mutta minä toivon ymmärtäväni joskus heitä, joille huominen on uusi alku.
Oivaltavaa!
VastaaPoistaOlen pettynyt ystävääni mutta enemmän ehkä itseeni. Miksi arvioin väärin?
VastaaPoistaMiten saada uusi alku?