Käytävän päässä ovi raollaan.
Tuttu valo, aistin jo läheisyytesi.
Sydän takoo, ajatus jo ihollasi.
Tuoksusi käytävällä, ja
Minä en saa happea tunnemyrskyn keskellä.
Muistot ja paluu menneeseen.
Yhtäaikaa tekee kipeää ja kutkuttaa vatsanpohjaa siveltimellä.
Aamuni alkoi sinun halauksellasi,
Vartalomme lähekkäin..
Puren hammasta, itku tekee. tuloaan..
Huuleni, kuinka paljon ne voivatkaan huuliasi kaivata.
Irrotan otteen, olet poissa...
Niinkö tämä aina päättyy.
Magneetit toisilleen?
VastaaPoistaSielunkumppanit...
PoistaNiin houkuttelevan kutkuttavasti kerrottu. Tyttömäinen runo.
VastaaPoista