LUOTA!
Niin pieni sana, joka
Kirjain täynnä elämäni
Suurimpia asioita.
Pudotanko perhosen lailla
Koteloni, lennän luottamuksen siivin
katsomaan
Mitä sinä voit minulle antaa.
Vedänkö kilpikonnan haarniskan ylleni,
että epäröidessäni voin kaivautua kuoreen ...
.....sen suloiseen turvallisuuteen.
Voitko valita molemmat? Hienoja kielikuvia, tykkäsin.
VastaaPoistaHyvä runo!
VastaaPoistaToisen runoihmisen vinkistä löysin blogisi. Hienoja, syvällisiä ja rohkeita runoja. Tämä blogi menee suosikkeihini. :) :) Peukku ylöspäin!
VastaaPoistaHieno ❤
VastaaPoista