maanantai 27. kesäkuuta 2016

Eletäänkö menneessä.
    Aukaistaan kirja luvusta viisi,  sulkien lukuun kahdeksan.
       Sivun kulma hiirenkorvalla.


      Siihen me jäämme.

Uudet sivut polttavat sormia,                  vasta kun olemme tuhanteen kertaan aukaisseet menneet ,  voi tarina jatkua.

Tänään salaa kurkistimme tulevaan.
           Myrskyä se ennakoi.

Rakas,  eikö tarinat päätykään
       " ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka? "

   

3 kommenttia:

  1. Oletko julkaissut runoja aikaisemmin tai ajatellut julkaista runokokoelmaa? Runosi ovat äärimmäisen taidokkaita!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ekat runoni julkaisen täällä. runokokoelma tuntuu kaukaiselta....

      Poista
  2. Kaukaisetkin haaveet muuttuvat joskus todeksi... En tiedä oletko itseoppinut runoilija vai saanut koulusta kirjoittamiseen, mutta kirjoitustyylisi on ammattimaisen ennalta-arvaamaton ja monipuolinen. Runosi koskettavat, puhuttavat ja houkuttavat lukemaan lisää ja lisää. Ne toimivat hyvin yhdessä ja erikseen luettuina. Bravo!

    VastaaPoista