maanantai 27. kesäkuuta 2016

Mikä sinua estää tulemasta luokseni,  jättämään jälkesi piha-oven kahvaan.

    Sinulle oveni auki.

Askeleitasi ikävästä huutaa roskainen laminaattini.

    Sänkyni tyhjä,  ihoasi ikävä.
Aamukahvi mitätöntä,  ei herätä minua eloon.
     Sinä et istu siinä vastapäätä. 

Päiväni,  iltani,  yöni...
      .... Niin, mikä sinua estäisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti