........ Juoksit syksyisen viljapellon laidalla.
Vaalea tukka tuulessa liehuen.
Kikattaen ojensit kätesi
isääsi kohti.
Tiedätkö, yhtä paljon hän tahtoisi sinut syliin kuin sinä hänen.
Painajainen...
.....verinen lammikko, ja sinä makaat siinä niin pienenä ja hauraana.
Kuinka tahtoisinkaan sinut sulkea takaisin lämpimään
Kasvattaa sinusta viljasta tuoksuvan rakkauden.
Surullisen kaunis runo! <3
VastaaPoistaUskon tyttärenne näkevän runon ja pitävän siitä :) Se on yhtä aikaa herkkä ja raaka. Hyvä tunteita herättävä runo! :)
VastaaPoistaNuoremman lapsen silmissä voit nähdä hänestä häivähdyksen <3
VastaaPoistaSuuren menetyksen ja tyhjän sylin korvaa vain suuri elämän lahja. Toivottavasti saatte sen pian täyttämään syliänne :)
VastaaPoistaKiitos rohkaisevista sanoista 💜
VastaaPoista:( Voimia!!
VastaaPoista