Miten se menikään..
     Yksin sinä synnyt ja yksin kuolet.

Mutta minun hauras sydämeni
     ei kykene ymmärtämään,
    miksi koko elo on yksinäisyyden
 hiljaista ristiretkeä.

Huutaisin jos voisin,
     mutta minun huuleni sinetöin,
         etten sieluani avaisi.

On hiljaista.
           Vain ajatusteni
kiitävät läpi tämän
     talon.

      Mutta ne huudot eivät koskaan saavuta
   kohdetta.

Siinä hän on.
      meidän rakkautemme tulos,
   yhtälössä josta vuosia sitten vain haaveilimme.

            Kaiken pelon jälkeen
      nuuhkin pehmoisten käsien
            tuoksua. Rakastan.

           Ei ole sanoja...