keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Tänään olen vaiti.
      Suljen itseni kuplaan.
                                      Sen pinnassa valuu                                kaikki sinun
   saastaiset sanat,
         uhittelusi raapii muoviin jälkiä.

Olen vaiti, suojelen itseni myrskyltä.

Peitän kehoni piikkilangalla,
    ettet sinä minuun koskaan koske.

      Olen itkenyt tarpeeksi,
mieleni sortunut.

Minä olen tänään vaiti,
         ja yritän unohtaa.
Se on hetken poissa,
         kunnes jälleen nostaa päätään
       ja on valmiina iskuun.

14 kommenttia:

  1. Hyvää itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
  2. Hyvää itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
  3. Rauhallista itsenäisyyspäivää! :)

    VastaaPoista
  4. Puistattava runo, joka jatkaa melankolian polkuja. Fiilis antautuva. Hyvä runo!

    VastaaPoista
  5. Turrutan aidot tunteeni viiniin. Se on viisasten juoma... Tiedetään.
    Miksi aina minulle käy näin????
    Piiloudun samaan kuplaan kuin sinä. Terve!

    VastaaPoista
  6. Runo kertoo joulustani.... :(

    VastaaPoista
  7. Tulin niin surulliseksi kun luin runojasi...

    VastaaPoista
  8. Lomat pidetty ja arki alkanut. Sulkeudun omaan kuplaan ja odotan uusia runojasi. Kirjoitathan taas pian??

    VastaaPoista
  9. Voit olla vaiti, mutta Isä kuulee <3

    VastaaPoista
  10. Hyvä runo. Tykkään!!

    VastaaPoista
  11. Olen pettynyt eniten itseeni. Runo kertoo elämästäni joka ei ole helppoa.

    VastaaPoista
  12. Oikein levollista ja voimaannuttavaa kesää sinulle! ��

    VastaaPoista