torstai 21. maaliskuuta 2019

Olen nähnyt itseni
   kuolleena.
Ihoni lautumilla, piirtäneet reitin
           tuonelaan.

    Olen sivellyt ruumiini
     ääriviivoja, 
    pysähtynyt tutkimaan
        runneltua ihoa.

Tummat
     hiukset
            metallisen pöydän
    yli valuneena.

Ota muistoksi nippu,
 letitä peilisi kulmaan.
    Solmi verenpunainen rusetti varoen. Yhtä haurasta kuin elämä. 

2 kommenttia:

  1. Creepy creepy. Toimivaa runoutta. Sinussa on asennetta! Woh.

    VastaaPoista
  2. Uutta tuotantoa, please :)

    VastaaPoista