lauantai 11. heinäkuuta 2020

Pitkospuiden kaartuessa synkkään
      kuusikkoon
          minä en pelkää.

Havujen tuoksu.
    Sudet vartiossa.

Huumaantuneena
suopursuista.

Askeleet, kevyemmät kuin eilen,
   raskaammat kuin huomenna.

Kiellän murheita
   tekemästä tänään pesää
          hiuksiini.



3 kommenttia:

  1. Herkkää runoutta.

    Runosi ovat nyt erilaisia, rauhallisia. Toivottavasti kirjoitat pian taas energisiä, voimakkaita runoja.

    Kiitos kiitos.

    VastaaPoista
  2. Tällä toiveena myös "vanhoja" runoja :)

    VastaaPoista