Sinä hetkenä kun varjot 

muuttuvat aaveiksi.

Kun taivaan rannan puna häviää horisonttiin. 

Linnun laulu on vaiennut ja suden ulvonta alkaa.

 Sinä hetkenä otan heidät syliini.

 Peitän viittani sisään. Siinä he nukkuvat, sydämeni tasaisen sykkeen tuudittamana. Mikään eikä kukaan koskaan heitä satuta.