Kyllä minä ymmärrän niitä,

    joiden yö pimenee entisestään.

   Kun aurinko jättää nousematta...

Viimeiset onnelliset kuvat,

    jäähyväiset kirjeissä.

Kyllä minä ymmärrän niitä,

   joiden nauru ei enää pulppua,

Kyyneleen virrat syntyneet muusta kuin naurusta, lihaskipua..

       Kyllä minä ymmärrän heitä, joiden ase hipaisee ohimoa, naru kiertyneenä kaulaan.

    Mutta minä toivon ymmärtäväni joskus heitä, joille huominen on uusi alku.

 Elämän tuoksuinen 

     sade.

 Herätti aamuun, vesipisarat tanssien 

   vaahteranlehtien kanssa. 

Syksy, kuolema.

  Mutta minä aion herätä eloon!

Olen pettänyt itseni liian usein. 

   Kaivanut omaa hautaani, vaikka olisin tahtonut elää.

Levitän siipeni,  muuttolinnut odottavat.