Alastomina makaamme,

Ihomme painautuneet toisiaan vasten.

Syksyn tuoksu metsässä. 

Sammal painautuu painomme alla

ja minä kaipaan jo nyt takaisin syliisi. 

Ihosi tuoksu, morfiinia kipuuni. 

Sinä herätät minut henkiin, elvytät 

joka soluni, saat vereni virtaamaan. 

Nouset, katsot, ihailet. 

Minä kummastelen mitä edes näet minussa. 

Tavallinen nainen, ja sinä palvot minua kuin prinsessaa.

Onko sinua edes olemassa? 

Hulluhan minä olen. 

Ei ole miestä, joka minut tahtoisi.