perjantai 13. lokakuuta 2017

Viillä ranteesi auki,
         veri virtaa.
Houkuttelee pedot.

 Haistavat
luovutetun tappion.

        Silmäsi tuskasta kiiluvana
 valaisee kyynelvirran.

Pedot ovat saaneet kyllikseen.
   Jäljellä ruumis, jota kukaan ei kaipaa.

Lähettänyt

14 kommenttia:

  1. Anonyymi13. lokakuuta 2017 klo 12.14

    :(

    VastaaPoista
  2. Anonyymi13. lokakuuta 2017 klo 14.07

    Angstaatko jostakin, kun runosi on niin synkkiä? What's the matter young man/woman??

    VastaaPoista
  3. Anonyymi14. lokakuuta 2017 klo 9.10

    Creepy!!

    VastaaPoista
  4. Anonyymi15. lokakuuta 2017 klo 10.07

    Auts

    VastaaPoista
  5. Band16. lokakuuta 2017 klo 11.14

    Hieno runo!

    VastaaPoista
  6. Anonyymi17. lokakuuta 2017 klo 10.05

    Great poem.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi17. lokakuuta 2017 klo 14.37

    Luin yhdeltä istumalta runosi läpi. Koet vahvoja tunteita. Tai olet kokenut. Sinua on loukattu, sinua ei arvosteta, sinulla on huono itsetunto ja olet arvoton. Siinä sitä onkin yhdelle elämälle.

    VastaaPoista
  8. Anonyymi18. lokakuuta 2017 klo 10.17

    Minä luin runoja kyyneleet silmissä. Koskettaa ja kovaa!!!

    VastaaPoista
  9. Dolly21. lokakuuta 2017 klo 6.36

    Tykkään tummanpuhuvista runoistasi.

    VastaaPoista
  10. Pettynyt22. lokakuuta 2017 klo 4.37

    Minäkin luovutan. En jaksa enää...

    Tsempataan toisiamme. Runosi lohduttaa.

    VastaaPoista
  11. Anonyymi22. lokakuuta 2017 klo 12.00

    Tutulta tuntuu...

    VastaaPoista
  12. Anonyymi28. lokakuuta 2017 klo 10.40

    Imen energiaa runoistasi!! Woh!!

    VastaaPoista
  13. Anonyymi8. marraskuuta 2017 klo 10.11

    Reaktioni on hiljaisuus :/

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)